Tänä syksynä

Yksi neljästä lempivuodenajastani kolkuttelee ovella. Puiden lehdet valmistautuvat pukemaan parhaansa päälle ja raikkaat sateet puhdistavat maan. Erityisen innoissani olen kumisaappaiden päästessä taas kenkähyllyn koreimmalle paikalle.

Syksy tuo luonnollisesti mukanaan uusia tuulia. Aina luulee edellisen syksyn olleen se mullistavin ja merkittävin. Jälleen kerran sain kokea olevani väärässä. Tämä syksy tuo elämääni niin monia uusia ja ihania asioita, että voisin pakahtua onnesta. Samalla vähän jännittää. Selviänkö kaikesta työmäärästä, mitä olen haalinut itselleni? Tiedän kuitenkin selviäväni. Olenhan koukussa stressiin. Sellaiseen hyvään stressiin, joka puskee eteenpäin ja saa kokeilemaan omia rajojaan.






Tänä syksynä aion:

FIILISTELLÄ 
pimeneviä iltoja parvekkeella. Kääriytyä villasukat jalassa peiton suojaan. Sytyttää kynttilät ja ottaa lasin tai kaksi viiniä.

LUKEA
faktaa ja fiktiota, surumielistä ja hilpeää. Ennen kaikkea kirjoja, kirjoja, kirjoja. Liian moni hyvä kirja odottaa yöpyödällä vuoroaan.

INNOSTUA
kouluprojekteista, videokuvauksesta, pehmoisista neuleista, uudistuneesta AMK-liikunnasta, (tarjolla mm. sirkusta!) ja kuvissa esiintyvästä eri vuodenaikojen mukaan kuvitetusta Arabian Runosta.

JUHLIA
hyvän ruoan ja juoman parissa ystäviä, opiskelijapippaloita, approja, rapujuhlia, syntymäpäiviä, Urjala Soikoon –tapahtumaa, Taideakatemian Yötä ja noin niinkun elämää yleisesti.

MATKUSTAA
Tampereelle, Tukholmaan, kotikotiin ja lisäksi seilailla Itämerellä kahdesti.

Lisäksi aion tanssia aamuyöntunteina niin antaumuksella, 

että herätessäni aamulla tunnen sen lihaksissani.

– Karoliina