Parsa kuuluu sellaisiin ruokiin, joka saa varmasti veden kielelle yhdellä jos toisella. Se tosin herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta itse kuulun ehdottomasti sen fanikerhoon. Parsaa ei ehkä syö kovin usein, mutta aina kevään korvilla se pomppaa silmien eteen ja silloin muistaa taas sen olemassaolon. Parsa onkin varsin terveellinen kasvi. Sitä on käytetty lääkekasvina ja se mainitaan jopa maailman vanhimmassa tunnetussa keittokirjassa.
Tiesitkös myös sen, että valkoinen ja vihreä parsa ovat sama kasvi! Vihreän parsan sato korjataan vasta, kun versot ovat kasvaneet 15 cm mittaisiksi. Valkoinen parsa puolestaan korjataan heti maan alta, kun versojen kärjet ovat pinnalla.
Parsaa voi valmistaa lukuisin eri tavoin. Mun äiti on sellainen parsafanaatikko, että hän omistaa ihan parsakattilan. Se on näppärä kapistus, sillä parsat pysyvät siellä pystysuunnassa ja veden määrää pystyy säätelemään hyvin. Parsan valmistus on varsin helppoa, mutta tarkkaa hommaa. Ne kypsyvät helposti liikaa.
Parsan keitto-ohje
(alkupalaksi neljälle)
n. 12 parsaa
vettä
suolaa
hieman sitruunamehua
lisukkeet
maun mukaan ilmakuivattua kinkkua, kylmäsavulohta, hunajamelonia ja hollandaisekastiketta.
Huuhtele parsat huolellisesti ja leikkaa tyvestä pari senttiä pois, eli kuiva osa. Kuori vartta hieman, jos se tuntuu puumaiselta.
Laita parsat kiehuvaan suolalla maustettuun veteen. Lisää sitruunamehu. Mikäli käytät parsakattilaa, aseta parsat kattilassa olevaan koriin nuput ylöspäin. Huolehdi siitä, että veden pinta loppuu siihen, mistä nuput alkaa. Nuput näet valmistuvat hyvin pelkässä höyryssä.
Parsan keittoaika vaihtelee varren paksuudesta riippuen. Ohut vihreä parsa kypsyy jo parissa minuutissa. Parsan keittäminen on oikeastaan samankaltaista, kuin spagetin. Parsan tulee jäädä hieman rapsakaksi, niin että siinä on vähän purutuntumaa. Kokeile kypsyyttä cocktailtikulla.
Valuta parsat ja nauti välittömästi haluamasi lisukkeiden kera. Muista, että kuuma parsa-annos ei odota ruokailijoita vaan ruokailijat odottavat parsaa.
– Karoliina
