Rauma. Enpä tiennyt tuosta mestasta juuri mitään aiemmin. Niinpä päätin, että asiaan on tehtävä muutos. Mikä olisikaan sopivampi sauma tehdä pieni kotimaanvisiitti kuin pääsiäinen. Ei muuta kun auto alle ja Raumalle. Tiesin toki, että Raumalla sijaitsee vanha kaupunki, joka on Unescon maailmanperintökohde. Mutta että jopa pohjoismaiden laajin ja parhaiten säilynyt vanha puukaupunkialue!
Vitsi, miten tykkään noista vanhoista kylteistä! Nykyään kaikki on niin kovin tylsää ja samanlaista, missä persoonallisuus ja väreillä iloittelu! Porvoon vanhasta kaupungista oonkin kirjoittanut aiemmin. Porvoossa on tultu vierailtua useampaan otteeseenkin. Mutta Rauma on jostain syystä jäänyt pimentoon. Pääsiäinen oli vaan siinä suhteessa huono ajankohta, että eipä mikään putiikki ollut auki, heh. Säästyipä rahat!
En tiedä, johtuiko se harmaasta säästä, mutta vanhoja katuja kävellessä tuli kovin melankolinen fiilis. Rakennuksista huokui vahvasti rappioromantiikkaa. Hotelli Vanha Rauma oli jotenkin koomisen surullisen näköinen autioiden katujen ja matalapaineen ympäröimänä. Ihan sellainen Kaurismäki-tyyppinen miljöö.
 |  |
Käytiin syömässä Wanhan Rauman Kellarissa. Valitsin vuohenjuustobroileria ja annos oli oikein maukas ja täyttävä. Tykkään kellariravintoloista, koska niissä on aina oma tunnelmansa. Sellainen hyvällä tavalla sopivan tunkkainen. Jälkkärille mentiin Café Saliin, joka oli myös oikein miellyttävä kokemus.
Kiitos Rauma.
Olit mukava, haasteellisesta vuodenajasta huolimatta.
Ehkäpä annan sinulle uuden mahdollisuuden vielä jonain kauniina kesäpäivänä.
Olit mukava, haasteellisesta vuodenajasta huolimatta.
Ehkäpä annan sinulle uuden mahdollisuuden vielä jonain kauniina kesäpäivänä.
– Karoliina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti