Valitsin juuri nämä kuvat ensimmäiseksi niiden värimaailman vuoksi. Kuvat on siis otettu 24.12.2015. Jouluaattona. Hauskaa, että kyse voisi ihan hyvin olla juhannuksestakin. Mutta mitä moisesta. Joulu on joulu, oli lunta tai ei.
Joulunalusaika oli kiireinen niin kuin aina. Taisi olla vähän stressiäkin ja kiirettä. Vaadittiin yksi kaatunut kuusi ja pari korotettua sanaa. Mutta viimeistään aatoksi kaikki rauhoittui ja oli aika istua isolla porukalla hyvän ruoan ja juoman ääreen.
Perinteisellä kuusenhakureissulla toimin vastuullisessa tehtävässä: dokumentoin koko tapahtuman. Näin vältyin näppärästi myös saamasta pihkaa sormiini.
Alkupalapöytä on aina se paras, siitä ei pääse mihinkään. Mäti on niin taivaallista herkkua, että voisin tyystin korvata kinkun sillä samantein. Kinkkujuttu onkin sellainen fazerin sinisen kaltainen arka puheenaihe. Sanonkin nyt varovaisesti perinteitä rakastavana ihmisenä, että kinkun voisi puolestani tiputtaa koko joulupöydästä vähin äänin.
On se joulu ihanaa aikaa. Mutta on ollut ihanaa myös olla kotona yksin välipäivät.
Ladata akkuja tulevaa jännittävää vuotta varten.
Huomenna raketit jo räiskyy ja saa viettää aikaa ihanien ystävien seurassa.
– Karoliina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti